Puut betoniksi

Olen valokuvaajana vieraassa ympäristössä. Kovien materiaalien keskellä, etsimässä valoja ja varjoja.

Dynaaminen kolmikko kulkemassa kohti tiiliseinää. Tuo asetus vakauttaa liikkeen, ja tuo taasen lukee kamerasta omat asetuksesi. Tuosta ei pääse, joten menemme tuolta. Ja viimein on seinä vastassa.

Kuvakulmia etsitään ja kuvakulmia löydetään. Pilvien lomasta esille tuleva aurinko luo herkkää valoa kuvausympäristöön.

Matkan jatkuessa päädymme dramaattisen elonjäämisyrityksen silminnäkijöiksi. Mene! Alä mene! Nyt! Ja kuin Ritola muinoin ampaisee kurre matkaan, ja kaikkien helpotukseksi selvittää kunnialla Pohjolankadun kauhut.

Kohteen läheisyydessä joukkomme kasvaa muotoon 4+1. Jos ensimmäinen kohde kiehtoi, niin kiehtoo myös toinen. Ja vastakohtaisuus, ensin herkkää, nyt jyrkkää sekä käskevää.

Hyvä alku! Ja “haukku” päälle.